8.5.2011

TEHTÄVÄ 4A

Tehtävä 4A: Joustavaa tekijänoikeutta luoville ihmisille

Mika opettaa pienessä lukiossa, jossa on siirrytty vanhoista piirtoheittimistä käyttämään digitaalitekniikkaa. Koulun rehtori on antanut ohjeet olla käyttämättä mitään tekijänoikeutta loukkaavaa PowerPoint-esityksissä. Hän on lukenut Katariina Sorvarin kirjasta Opetustoimen tekijänoikeudet, että koulu voi joutua korvaamaan työntekijänsä tekijänoikeusloukkauksesta aiheutuneen vahingon oikeudenomistajalle.

Mika hyödyntää opetuksessaan paljon Creative Commons –lisensoitua aineistoa, joka on yleensä tekstiä ja kuvia, mutta voi olla mitä teoksia vain. Tutustu Creative Commons –lisenssiin. Minkälaisia oikeuksia tekijä voi Creative commonsilla antaa teostensa käyttöön ja mistä oikeudet tunnistaa?
Etsi internetistä Creative Commons lisenssillä lisensoitu valokuva tai piirros ja liitä se omaan vastaukseesi ehtoja noudattaen. Kerro kuvan yhteydessä mistä löysit kuvan ja mistä päättelet sen olevan Creative Commonsilla lisensoitu.

Pohdi myös olisitko itse halukas lisensoimaan omia teoksiasi tai valokuviasi Creative Commons lisenssillä. Entä olisiko Creative Commonsin tuntemisesta hyötyä oppilaillesi?

 
Vastauksia ja pohdintoja kysymyksiin:

Creative Commons -lisenssillä teoksen julkaiseminen ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista. Se tarkoittaa osan oikeuksista tarjoamista kenelle tahansa teoksen käyttäjällle, mutta vain tietyillä, sinun määrittelemilläsi ehdoilla. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi antaa teoksen käyttäjälle oikeudet kopioida, välittää, levittää, näyttää ja esittää teos sekä siitä mahdollisesti tehtyjä johdannaisteoksia, joskin näitä oikeuksia voi eri lisäehtoja valitsemalla rajoittaa tarpeen mukaan.

Oikeudet tunnistaa CC-logosta, joka on merkitty materiaaliin tai sen välittömään läheisyyteen. Logoa napsauttamalla avautuu lisenssitekstin selkokielinen versio, josta voi selvästi lukea, mitä sisällöllä saa tehdä ja millä ehdoilla. Myös sellaisissa dokumenteissa ja materiaaleissa, jotka eivät ole verkossa tai digitaalisessa muodossa, voi olla CC-logo tai lyhennetty lisenssiteksti. CC-lisenssijärjestelmässä on neljä eri ehtoa, joita yhdistelemällä saadaan aikaan kuusi erilaista lisenssiä.

CC-EHDOT:
  • BY-ehto edellyttää, että jokaisessa kopiossa ja esityksessä tuodaan ilmi teoksen tekijä sopivalla tavalla.
  • ND-ehto rajaa johdannaisteosten julkistamisen oikeuksien ulkopuolelle.
  • SA-ehto vaatii, että teoksesta tehdyt johdannaisteokset on julkistettaessa varustettava samalla lisenssillä kuin alkuperäinenkin teos.
  • NC-ehto rajaa CC-lisenssin antamat lisäoikeudet ainoastaan epäkaupallisiin käyttötarkoituksiin.
CC-LISENSSIT:
  • CC BY (Rajoitukset: Tekijän nimi on mainittava ja johdannaisteoksissa on mainittava sekä alkuperäinen tekijä että johdannaisteoksen tekijä.)
  • CC BY-SA (Rajoitukset: Teosta saa levittää myös muokattuna, kunhan johdannaisteokset julkaistaan samalla lisenssillä. Tekijän nimi on mainittava ja johdannaisteoksissa on mainittava sekä alkuperäinen tekijä että johdannaisteoksen tekijä.)
  • CC BY-ND (Rajoitukset: Teosta saa levittää ja esittää vain alkuperäisessä muodossaan. Tekijän nimi on mainittava.)
  • CC BY-NC (Rajoitukset: Lisäoikeudet on rajattu vain epäkaupalliseen käyttöön. Tekijän nimi on mainittava ja johdannaisteoksissa on mainittava sekä alkuperäinen tekijä että johdannaisteoksen tekijä.)
  • CC BY-NC-SA (Rajoitukset: Teosta saa levittää myös muokattuna, kunhan johdannaisteokset julkaistaan samalla lisenssillä. Teoksen ja sen johdannaisten lisäoikeudet on rajattu epäkaupalliseen käyttöön. Tekijän nimi on mainittava ja johdannaisteoksissa on mainittava sekä alkuperäinen tekijä että johdannaisteoksen tekijä.)
  • CC BY-NC-ND (Rajoitukset: Teosta saa levittää ja esittää vain alkuperäisessä muodossaan, eikä lisenssin lisäoikeuksia voi hyödyntää kuin epäkaupallisesti. Tekijän nimi on mainittava.

Tässäpä on kuva, joka on varustettu CC BY-lisenssillä. Löysin kuvan Flickr-kuvapalvelusta. Kuvan lisenssitietoihin oli merkitty kyseinen lisenssi, joten tieto löytyi todella kätevästi.

Kuva: Anne Norman @ Flickr, 2006

Tekijänoikeuskysymykset ovat viime aikoina nousseet esille omassa työssäni ja aion kyllä jatkossa käyttää näitä CC-lisenssejä hyödykseni omassa työssäni. Jos julkaiseminen CC-lisenssillä on käytännössä helppoa, sen voisi ottaa tavaksi myös oppilaiden kanssa. Tällöin oppilaat voisivat jokaisen julkaistavan työn yhteydessä määrittää sen, mitkä oikeudet hän antaa muille käyttäjille. Näin opettajankin olisi helppo pysyä ajantasalla siitä, mitä oppilaan töitä hän voi käyttä apuna opetuksessaan nyt ja tulevaisuudessa. Tällöin opettajan olisi myös helppo tehdä koosteita eli johdannaisteoksia oppilaiden töistä. Saavatkohan oppilaat muuten itsenäisesti päättää näistä asioista, vaikka he olisivat alaikäisiä?

Lähteet:
http://creativecommons.fi/
Toikkanen, T ja Oksanen, V 2011. Oy Finn Lectura Ab (http://www.opettajantekijanoikeus.fi/opas/)  

Kirjoittanut klo 1 kommentti:

16.4.2011

Tehtävä 3c

Tehtävä 3C: Lähdekoodi ja muita salaisuuksia  

Oppilaat Sami, Iiris ja Aslak ohjelmoivat ryhmätyönä tietokonepelin. Pelistä kehittyi hyvä ja se menestyi harrastelijoille suunnatussa pelinkehityskilpailussa. Sami haluaa julkaista pelin lähdekoodin niin, että kuka tahansa voi muokata sitä esimerkiksi Linuxilla ja Macilla toimivaksi. Iiris ja Aslak miettivät onko lähdekoodin tekijänoikeus siirtynyt koululle ja keneltä pitäisi kysyä lupa lähdekoodin julkaisuun. He kysyivät kansliasta, jossa arveltiin että pelin lähdekoodia ei voi julkaista, koska lähdekoodi tulee pitää salassa. Siirtyykö tekijänoikeus automaattisesti koululle, jos oppilas tekee tekijänoikeudella suojatun teoksen koulutyössä? Miten tilanne muuttuisi, jos ohjelman tekemiseen olisi osallistunut myös opettaja omalla luovalla panoksellaan? Voiko alaikäisellä ylipäätään olla tekijänoikeutta? Oppilaat ovat kuulleet, että GPL-lisenssi voi olla hyvä tapa lisensoida lähdekoodi, mutta haluaisivat lisätietoa GPL-lisenssistä. Mitkä ovat GPL-lisenssin perusajatuksen pääpiirteet?

 
Vastauksia ja pohdintoja kysymyksiin:

TekijäL 40b § sisältää tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevan erityissäännöksen, jonka mukaan jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle. Sama koskee vastaavasti myös virkasuhteessa luotua tietokoneohjelmaa ja siihen välittömästi liittyvää teosta. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan voida soveltaa opiskelijoihin, ellei opiskelija poikkeuksellisesti ole työ- tai virkasuhteessa kouluun.

Tekijänoikeudellisesti suojattujen tuotteiden käytöstä voidaan aina sopia. Jollei sopimusta ole, noudatetaan tekijänoikeuslain säännöksiä, jotka ovat siis toissijaisia sopimuksiin nähden. Siispä tietokoneohjelman valmistaneilla opiskelijoilla on tekijänoikeus työhönsä TekijäL 1 §:n mukaisesti. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että he eivät ole mitään sopimusta allekirjoittanet.

Jos opettajan osuus on ollut siinä määrin luova ja omaperäinen, että se on todettavissa valmiissa tuotteessa, on myös opettajan panos tekijänoikeudellisesti suojattu. Tällöin tietokoneohjelma rinnastuu TekijäL 6 §:ssä tarkoitettuihin yhteisteoksiin. Tekijänoikeus yhteisteokseen kuuluu sen tekijöille yhteisesti. Jos opettajan osuus on lähinnä pedagoginen ja neuvova, tekijänoikeuden on katsottava syntyneen yksin opiskelijalle. Oppilailla on iästä riippumatta tekijänoikeus itse tekemäänsä aineistoon.
  
GPL on vapaiden ohjelmistojen julkaisemiseen tarkoitettu lisenssi, joka antaa kenelle tahansa oikeuden käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia. Lisäksi lisenssi takaa, että nämä vapaudet säilyvät myös GPL-koodiin pohjautuvissa muunnelluissa teoksissa. Mikäli GPL-ohjelmaa tai sen muunnelmaa levitetään edelleen, lähdekoodi on julkaistava samalla lisenssillä eikä ohjelman käytölle tai levitykselle saa asettaa lisärajoituksia. Tekijän näkökulmasta GPL:n käyttö koodia julkaistaessa on usein mielekästä etenkin siksi, että tällöin muiden julkaisemat parannellut versiot palautuvat alkuperäisenkin tekijän hyödynnettäviksi.


Lähteet:
Kirjoittanut klo 1 kommentti:

3.4.2011

Tehtävä 2C

Tehtävä 2C: Liikkuva kuva

Kuvataiteen opettaja Mikko haluaa opettaa kuvakokoja ja kuvakulmia, sekä tarinan rakentumista leikkauksen avulla televisiosarjoissa. Hän haluaa käyttää oppilaita kiinnostavia sarjoja ja esittää otteita Salatut elämät -sarjasta. Mikko on nauhoittanut sarjasta muutamia jaksoja, mutta on epävarma tarvitaanko nauhoittamiseen ja esittämiseen erillinen lupa. Sen monimutkaiseen hakemiseen ja mahdolliseen maksamiseen koululla ei ole resursseja. Tulisiko Mikon hankkia lupa ohjelmien nauhoittamiseen, vai onko lupa hankittu hänen puolestaan?  Kerro myös koskeeko jokin tekijänoikeuden rajoitus (poikkeus) teosten esittämistä opetuksessa.

Opettajilla on tapana nauhoittaa opetuskäyttöön televisio-ohjelmia ja säilyttää niitä opettajanhuoneessa kasetteina ja DVD-levyinä. Osa tallenteista on todella vanhoja. Onko opetuskäyttöön nauhoitettujen ohjelmien säilytysaikaa rajoitettu? Joukossa on myös joitakin kokoillan elokuvia. Onko kokoillan elokuvien esittämiseen valmiiksi lupa, ja jos ei ole, mistä sen saa?
Mikko on löytänyt YouTubesta joitakin hyviä harrastelijavideoita, joita hän haluaisi esittää oppilaille videotykin kautta. Voiko Mikko esittää Youtubesta videoita ilman erillistä lupaa? Jos lupa tarvitaan, kuka sen voi antaa?


Vastauksia ja pohdintoja kysymyksiin:

Tekijänoikeuslaissa on erikseen pykäliä, jolla opetuksen ja opettajan tarpeita huomioidaan. Laki antaa opettajalle oikeuden esittää julkaistuja teoksia opetuksessa. Esitysoikeus kattaa vain julkaistut teokset, joten TV- ja radiolähetykset, jotka ovat pelkästään julkistettuja, eivät ole sen piirissä. Tämän vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö tarjoaa opettajille lisäoikeuksia sopimuslisenssillä. Sopimuslisenssi sallii maksuttomassa opetustoiminnassa seuraavien kanavien esittämisen ja tallennuksen: YLE TV1, YLE TV2, YLE TEEMA, FST5, MTV3 sekä YLEn radiokanavat. Näiden kanavien kotimaisia ja yhteispohjoismaisia opetusohjelmia sekä yleisradion radiokanavien ohjelmia saa tallentaa pysyvästi opetuskäyttöön. Muita kuin opetusohjelmia saa näistä televisiokanavista tallentaa kahden vuoden ajaksi. Elokuvien (elokuvateatteri- tai videolevityksessä olevat), mainosten sekä ulkomaisten jatkuvajuonisten sarjojen tallentaminen ei kuitenkaan ole sallittua.

Mikko voi siis tallentaa Salattujen elämien jaksoja ja käyttää niitä apuna opetuksessa, sillä Opetusministeriö on hankkinut Kopiostolta, lähettäjäyrityksiltä ja elokuvatuottajia edustavalta Tuotokselta luvat ohjelmien tallentamiseen opetus- ja tutkimuskäyttöön. Koko illan elokuvia Mikko ei voi esittää. Jos kyseessä on kotimainen elokuva, hän voi hankkia käyttöluvat Tuotoksen sivuilta. Jos kyseessä on ulkomainen elokuva, käyttöluvat vai hankkia M & M Viihdepalvelun sivuilta.

Milenkiintoista on miettiä sitä, ovatko peruskoulun opetustilanteet yksityisiä vai julkisia tilaisuuksia. Tekijän yksinoikeus teoksensa näyttämiseen ja esittämiseen koskee nimittäin vain julkisia tilanteita. Peruskoulun opetushan on periaatteessa julkista, mutta oppitunnit ovat rajattu vain kullekin tunnille kuuluville oppilaille. Tällöin voidaan ajatella, että oppitunnit ovat yksityisiä tilaisuuksia, jolloin videoita voisi näyttä ilman mitään rajoituksia.

Julkaistuja teoksia saa esittää opetuksessa, mutta verkkosisällön osalta on epäselvää, onko se julkaistua vaiko ei.  Lisäksi on epäselvää, mitkä kaikki ovat elokuvateoksia, joita opettajat eivät saa esittää. Videoteoksen ja elokuvateoksen ero on aika häilyvä, joten opettajan oma harkinta korostuu tällaisessa tilanteessa. YouTube videot ovat normaalia verkkosisältöä, joten niiden katselu suoraan verkosta on sallittua. YouTuben idea on se, että videot ovat julkisia  ja kaikkien katseltavissa. Videot on mahdollista laittaa myös yksityisiksi, jolloin niitä ei voi katsella muut kuin ne henkilöt, jotka ovat saaneet linkin tai kutsun videon katselemiseksi. YouTubessa olevien videoiden tekijänoikeudet ovat niillä henkilöillä, jotka ovat ne sinne ladanneet. Heiltä voi vielä halutessaan kysyä lupaa videon esittämiseen. Voidaankin ajatella, että opettajat voivat esittää opetuksen apuna kaikkia julkaistuja videoita ja verkossa julkistettuja videoita, jotka ovat eivät ole elokuvamaisia ja ovat laillisia.

Lähteet:
Kirjoittanut klo 1 kommentti:

20.3.2011

Tehtävä 1C

Tehtävä 1C: Nettisivujen karikot

Sonja opettaa ATK-kurssilla nettisivujen tekemistä. Koulu on antanut oppilaiden käyttöön palvelintilaa, jossa he voivat julkaista tekemänsä nettisivut. Oppilaat voivat käyttää palvelinta itsenäisesti jo ennen kurssia, eikä Sonja pysty valvomaan ennakkoon mitä oppilaat lopulta julkaisevat sivuillaan. Hän oli antanut ohjeet siitä, ettei muilta nettisivuilta saa ottaa kuvia ilman lupaa omille sivuille, mutta oppilaat käyttävät ohjeista huolimatta muualta otettuja sarjakuvastrippejä, piirrettyjä kuvia ja valokuvia.

Sonja haluaa varmistuksen, että hän tai koulu ei joudu vastuuseen tekijänoikeuden loukkauksesta, jos sivuilla on luvatta muiden teoksia. Hän kysyy sinulta, eikö muiden tekemiä kuvia voi käyttää omilla sivuilla silloinkaan kun sivut eivät ole kaupallisia. Kerro suojattujen aineistojen käytön pääsääntö, ja voit mainita muutamia poikkeuksia. Tekijänoikeuslain 20 §:n mukaan julkistettua teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Soveltuuko 20 §:n antama oikeus teoskappaleen näyttämiseen myös internetissä? Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta antaa tallennuspalvelun ylläpitäjälle vastuuvapauden. Miten koulun tulee toimia, jotta se ei joudu vastuuseen luvattoman aineiston käytöstä oppilaiden sivuilla, kun sivut ovat koulun palvelimella?


Vastauksia ja pohdintoja kysymyksiin:

Suojattujen aineistojen käytön pääsääntö on helppo. Jos kyseessä on teoskynnyksen ylittävä teos, teoksen tai sen esityksen tallenne tai mikä tahansa valokuva, ääni- tai videotallenne, ei sen käyttäjillä ole mitään oikeuksia siihen.

Jos oppilaat ovat ottaneet sarjakuvasrtippejä, piirrettyjä kuvia ja valokuvia omille sivuille vain ns. viihdekäyttöön ja "koristelemaan" omia sivujaan, he ovat rikkoneet tekijänoikeuslakia. Jos he omilla kotisivuillaan kommentoivat ja arvostelevat sarjakuvasrtippejä, piirrettyjä kuvia ja valokuvia, heidän voidaan katsoa omassa teoksessaan omilla kotisivuillaan käyttävän hyväksi sitaatti eli lainausoikeutta. Yleensä siteerauksessa otetaan osa jostain toisesta teoksesta, mutta valokuvien osalta se on oikeastaan mahdotonta tai ainakin ongelmallista. Tässä tapauksessa voisi ajatella, että he voivat käyttää kokonaisia valokuvia ilman tekijänoikeusrikkomusta. Pitää muistaa, että alkuperäisen teoksen (esim. kuva) tekijä pitää ehdottomasti mainita teoksen yhteydessä.

20 §:n antama oikeus teoskappaleen näyttämiseen on mielestäni hieman tulkinnan alainen juttu. Jos oppilaat ovat ostaneet tai saanet lahjoituksena teoksen tekijältä, heillä on oikeus teoksen näyttämiseen. Kun kyseessä on digitaalinen materiaali, mielestäni oppilailla on oikeus käyttää kuvaa omilla kotisivuillaan, sillä se on tarkoitettu näytettäväksi juuri verkkoympäristössä, eikä sen näyttäminen muuten ole edes mahdollista. Toki näyttäminen pitäisi tapahtua ilman teknistä apuvälinettä, joten voidaan ajatella, että kyseessä on teoksen välittäminen ja tähän heillä ei ole oikeutta. Tämä digitaalinen maailma on hieman ongelmallinen ympäristö, kun selkeitä ohjeita ei oikein vielä ole luotu. Pohdintani lopputulos on kuitenkin se, että he eivät voi 20 §:n nojalla näyttää teoksia kotisivuillaan.

Oppilaiden kannalta olisi paras vaihtoehto, että he pyytäisivät luvan teoksen tekijältä (Tai tekijänoikeuksien haltijalta) tai käyttäisivät kotisivuillaan CC-logoilla varustetua materiaalia.


Koulu on tässä tapauksessa tallennuspalvelun ylläpitäjä. Se saa vastuuvapauden, kun noudattaa Lakia tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (4 luku 15 §). Vastuuvapauden saaminen edellyttää koululta sitä, että koulu toimii viipymättä tallentamansa tiedon saannin estämiseksi seuraavissa tapauksissa:
  1. saatuaan tietoonsa sitä koskevan tuomioistuimen määräyksen taikka, jos kysymyksessä on tekijänoikeuden tai lähioikeuden loukkaaminen, saatuaan 22 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
  2. saatuaan muuten tosiasiallisesti tietoonsa, että tallennettu tieto on ilmeisesti rikoslain (39/1889) 11 luvun 8 §:n taikka 17 luvun 18 tai 18 a §:n vastainen.

Lähteet:



    Kirjoittanut klo 1 kommentti:

    1.3.2011

    Tekijänoikeus koulutus

    Maailma kehittyy ja samalla myös opetus kouluissa. Oppilaat osaavat tehdä jo monenlaisia digitaalisia tuotoksia. Niiden tekemisessä ja julkaisemisessa tulee nykyään eteen monia kiperiä kysymyksiä. Toivottavasti tämä koulutus selkeyttää ajatuksiani siitä, mikä on sallittua ja mikä ei ja miten oppilaiden kanssa pitäisi toimia digitaalisen materiaalien ja sosiaalisen median kiemuroissa.
    Kirjoittanut klo 1 kommentti:
    Tilaa: Blogitekstit (Atom)